Aistiva ja vaistoava preferenssi kuvaavat sitä, millä tavoin vastaanotat informaatiota ja miten sitä käsittelet. Nämä vaikuttavat muun muassa siihen, miten toimit vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mihin kiinnität huomiota, miten ideoit ja millaista informaatiota käytät päätöksenteon pohjana. Siinä missä introversio», ekstraversio», ajattelupreferenssi» ja tunnepreferenssi» jakavat Insights Discovery -ympyrän neljään osaan, aistiminen ja vaistoaminen syventävät mallin kahdeksaan perustyyppiin.

Vaistoava preferenssi

Jos suosit omassa toiminnassasi vaistoavaa preferenssiä, hyödynnät preferenssin nimen mukaisesti vaistoasi tiedon vastaanottamisessa ja käsittelemisessä. Havaitset kyllä seikkoja kuten aistivaa preferenssiä suosiva», mutta et niinkään tietoisesti aistiesi avulla, vaan enemmän ”kuudennen aistisi”, alitajunnasta nousevien vaikutelmien kautta – siis vaiston.

On hyvä muistaa, että vaisto ei ole vain mielikuvitusta tai keksittyä, vaan alitajuntamme työstämää, kokemustemme ja oppiemme pohjalta saamaa tietoa. Aivomme vain käsittelevät sitä eri tavoin. Hyvä esimerkki vaiston käyttämisestä löytyy Wikipediasta» – vaistoavaa preferenssiä suosiva ei pysty aina saman tien perustelmaan järjellä tai logiikalla tekemiään ratkaisuja, vaan ajatuksia ja päätöksiä täytyy hetki havainnoida.

Vaistoavaa preferenssiä suosiessasi suuntaat todennäköisesti toiminnassasi tulevaisuuteen ja innostuksen leimahdukset ovat sinulle tärkeitä. Olet spontaani, ennakoimaton, ja nopea päätöksentekijä. Kiinnität huomiota enemmän kokonaisuuksiin kuin yksityiskohtiin. Pidät siitä, että saat tehdä useaa asiaa yhtä aikaa ja pitkäjänteinen rutiineihin keskittymien ei ole varsinaisesti sinun juttusi.

Vaistoava preferenssi vuorovaikutuksessa

Kun suosit vaistoavaa preferenssiä, et pysty aina perustelemaan mielipiteitäsi ja ratkaisujasi selkeästi – vastaus kysymykseen ”miksi” saattaa olla ”minusta tuntuu tältä”. Kun asetat tavoitteita ja päämääriä, keskityt visiontiin sen sijaan että pohtisit, ovatko ne saavutettavissa. Ohjeita tai ulkopuolisia tavoitteita saadessasi toivot, että saat vapaat kädet niiden tekemiseen ja toteuttamiseen ja että tavoitteet ovat innostavia ja motivoivia – ja mielellään riittävän haastavia.

Vaistoavaa preferenssiä suosiessasi kiinnität huomiota ennemmin siihen, mitä voisi olla, kuin siihen, mitä oikeasti on. Käsittelet asioita mielelläsi abstraktilla ja yleisellä tasolla ennen niiden käytäntöön viemistä – ja tässä hyödyt välillä muiden avusta. Ideointipalaverissa arvostat sitä, että ideoinnissa laitetaan kaikki peliin – mietitään läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomat vaihtoehdot. Vuorovaikutuksessa muiden kanssa muistat usein aika selvästi, millainen vaikutelma tai tunne sinulle tilanteesta jäi.

Saatat tylsistyä keskusteluissa, joissa liikutaan vain käytännön tasolla eikä mielikuvitukselle ja käsitteelliselle puheelle ole tilaa. Tosiasialliset perusteet ja toimintatavat eivät välttämättä vakuuta sinua, jos vaistosi sanoo toista. Et juurikaan pidä rutiineista ja tasaisesta tahdista, vaan kaipaat innostumista ja onnistumista sekä ajattelun että toiminnan tasolla. Järkiperusteiset ja konkreettiset tavoitteet eivät tunnu riittävän motivoivilta ohjaamaan työtäsi – haluat nähdä ensin tulevaisuuden hyödyt.

Vaistoava preferenssi Insights Discoveryn mallissa

Vaistova ja aistiva preferenssi eivät noudata aikaisemmin muodostunutta nelikenttää, vaan kuten todettua, ne jakavat Insights Discoveryn mallia pienempiin osiin. Alla olevasta kuvasta näet, missä sijainnessa Insights Discovery -ympyrällä vaistoava preferenssi on suositumpi.

Muistathan, että myös tämän preferenssiparin osalta me kaikki voimme hyödyntää molempia! Hyvä vinkki aistivan ja vaistovavan prefrenssin käyttämiseen on seuraava: Luota vaistoon, mutta tarkista faktat! Kumpaa sinä suosit toiminnassasi enemmän? Olisiko toisen kehittämisestä hyötyä?

Syvemmät tiedot aistivasta ja vaistoavasta preferenssistä sekä omasta toimintatyylistäsi saat muun muassa Voimaa Tiimille! -valmennuksessa» tai Voiman esimiesvalmennuksissa». Niiden tavoitteena on auttaa sovittamaan yhteen erilaisten preferenssin toiveita ja tarpeita muun muassa työyhteisön toiminnassa, vuorovaikutuksessa, päätöksenteossa ja ristiriitatilanteiden käsittelyssä.